Dynasty tietopalvelu Haku RSS  

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://www.oulunkaari.org:80/iinseutu/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://www.oulunkaari.org:80/iinseutu/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Yhtymähallitus
Pöytäkirja 03.03.2010 Pykälä 36


Yhtymähallitus
§ 36
03.03.2010

 

Oulunkaaren kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen palvelusetelillä

 

YhtHall § 36
3.3.2010

 

Valmistelija: sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija Merja Honkanen (040 5411 948)

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän valtakunnalliseksi tavoitteeksi on asetettu mahdollisuus palvelusetelin käytön laajentamiseen. Palvelusetelin käyttöönoton katsotaan osaltaan vahvistavan asiakkaan ja potilaan asemaa osana sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Palveluseteliä koskevien menettelytapojen selkeyttämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi valtioneuvosto hyväksyi 1.8.2009 voimaanastuneen lain sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009). Palvelusetelin käyttöönotto on kunnille vapaaehtoista. Käyttöönotosta päätettäessä tulee harkita setelin soveltuvuus erilaisten palvelujen ja asiakasryhmien osalta sekä toteuttaa käyttöönotto suunnitellusti ja hallitusti.

 

Palvelusetelin käyttöönoton yleisinä tavoitteina on:

  • lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia;

  • parantaa palvelujen saatavuutta;

  • edistää kuntien, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä;

  • edesauttaa markkinoiden kehittymistä ja pienyrittäjyyttä myös pienillä paikkakunnilla.

 

Sosiaali- ja terveysministeriön perusteissa todetaan muun muassa väestön ikääntymisen mukanaan tuoman palvelutarpeen kasvun edellyttävän palvelujen tuotantotapojen kehittämistä julkisen, yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin tiiviissä yhteistyössä. Kuntien järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja antavat palvelujen tuottajat voivat kehittyessään synnyttää alueellaan myös elinkeinotoimintaa ja vahvistaa alueen elinkeinopohjaa. Palvelusetelin käyttö on hallinnollisesti kevyin käytettävissä oleva järjestämistapa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle. Yhteistyökumppaneina toimivien palvelujen tuottajien hyväksymisessä ei edellytetä käytettäväksi samanlaista tarjousvertailumenettelyä, joka on käytössä julkisten hankintojen osalta. Hyväksymismenettely edellyttää kunnalta hyväksymisvaatimusten laadintaa, niiden ilmoittamista palvelujen tarjoajille, palvelujen tuottajien hyväksymistä ja säilyttämistä hyväksymisluettelossa sekä hyväksymisen peruuttamista koskevia päätöksiä.

 

Palveluseteli sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistapana

 

Palvelusetelilaki (569/2009) mahdollistaa kuntien ja kuntayhtymien (jäljempänä ”kunta”) harkinnan mukaisesti palvelusetelin käyttöönoton kunnan järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana. Palveluseteliä ei voi soveltaa toisen kunnan tuottamien palvelujen hankintaan. Hyväksymisluetteloon sisällytettävän palvelujen tuottajan tulee olla kaupparekisteriin kaupparekisterilain (129/1979) 3 §:n mukaisesti rekisteröitäviä yrityksiä, ei julkioikeudellisia, toimijoita. Myös uskonnonvapauslain (453/2003) 7 §:ssä tarkoitetut yhdistys-, osakeyhtiö, osuuskunta- tai säätiömuodossa toimivat rekisteröidyt uskonnolliset yhteisöt voidaan luokitella palvelusetelilain tarkoittamiksi yksityisiksi palvelujen tuottajiksi.

 

Kunnan tulee tehdä päätökset palvelusetelin käyttöönotosta; määrittää palvelut joissa palveluseteliä käytetään ja hyväksyä palvelun tuottajat. Myönnettäessä palveluseteliä yksittäiselle asiakkaalle kunnan tulee noudattaa asiakkaan asemasta annettuja säännöksiä:

  • palvelusetelilain 6 §:n säännöstä

  • potilaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia (758/1992)

  • sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia (812/2000)

 

 

Palvelusetelillä voidaan käyttää järjestämistapana kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta poisluettuna palvelut, joissa asiakkaan ei ole mahdollista valita itse palvelua tai palvelun tuottajaa. Tällaisia palveluita voivat olla välittömän hoidon tai huollon tarpeessa olevan asiakkaan kiireellinen hoito tai sosiaalihuollon palvelut taikka asiakkaan tahdosta riippumaton hoito. Vaikka palvelusetelin ei katsota soveltuvan käytettäväksi kiireellisissä päivystyspalveluissa tai tahdosta riippumattomassa hoidossa, voidaan palveluseteliä käyttää yhtenä mahdollisena jatkohoidon järjestämistapana näiden jälkeen. Palveluseteli toimii parhaiten sellaisten asiakkaiden osata, joilla on riittävä toimintakyky palvelujen hankkimiseen palveluseteliä käyttämällä. Jos asiakas ei sairauden (esimerkiksi dementian), henkisen toimintakyvyn vajavuuden (esimerkiksi kehitysvamma) tai muun syyn vuoksi pysty palvelusetelin käyttöön, asiakkaan edun mukaista saattaa olla neuvotella hänelle muulla tavoin järjestettyjä palveluja. Asiakkaan edustajasta säädetään asiakaslain (812/2000) 9 §:ssä, potilaslain (785/1992) 6 §:n 2 ja 3 momentissa, täysi-ikäiselle määrätystä edunvalvojasta holhoustoimesta annetun lain 42 §:ssä sekä edunvalvojan sijasta eturistiriitatilanteessa ko. lain 11 §:ssä. Seteli ei sellaisenaan sovellu myöskään työterveyshuollon palvelujen järjestämiseen, koska sen järjestäminen on työnantajan vastuulla ja siihen liittyvät korvaukset rahoitetaan työtulovakuutuksesta.

 

Palvelusetelin fyysistä muotoa ei ole rajoitettu. Sen muotona voi olla esimerkiksi viranomaispäätös, painettu seteli, monistettu ostokuponki, pankkikortin tapainen sirukortti tms. sitoumuksen kohteena olevan maksun välittämiseen käytettävä asiakkaalle luovutettava todistus maksusitoumuksen olemassaolosta.

 

Yksityisten palvelun tuottajien valinta

 

Palvelusetelilaki mahdollistaa edelleen toimintatavan, jossa kunta käyttää palvelun tuottajien valintaan kilpailuttamista tilanteessa, jossa se katsoo saavuttavansa sillä erityishyötyä hyväksymismenettelyyn verrattuna. Hyväksymismenettelyn etuna on pidetty hallinnollista keveyttä hankintalain mukaiseen kilpilutusmenettelyyn verrattuna.

 

Palvelusetelilain 5 §:ssä säädetään palvelusetelin käytöstä sosiaali- ja terveyspalveluissa ja yksityisille palvelun tuottajille asetettavista hyväksymisedellytyksistä. Hyväksymispäätöksellään kunta rajaa ne yksityiset palvelujen tuottajat, joilta hankittaviin palveluihin palveluseteliä voidaan käyttää. Kunta voi hyväksyä yksityiset luvan- ja tai ilmoituksenvaraiset palvelun tuottajat, jotka jo lähtökohtaisesti täyttävät seuraavat ehdot:

  • ennakkoperintärekisteriin rekisteröityminen;

  • täyttää toiminnalle yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetussa laissa (603/1996) ja yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) asetetut vaatimukset. Sosiaali- ja terveydenhuollossa lupa on palvelualakohtainen, jolloin palvelujen tuottajan saama lupa rajaa ne palvelut, joiden tuottamiseen hän on oikeutettu. Lupaviranomainen (aluehallintovirasto) sisällyttää luvanhaltijat yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen antajien rekisteriin lukuun ottamatta ateria- ja siivouspalveluita, jotka eivät ole ilmoitusvelvollisia toiminnastaan;

  • tuottaa tarjoamansa palvelut vähintään sillä laatutasolla, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta;

  • on vastuuvakuutettu terveydenhuollossa vaadittavalla potilasvahinkolain (585/1986) mukaisella potilasvakuutuksella tai sosiaali- ja terveydenhuollolta vaadittavalla muulla vakuutuksella. Palvelutoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen vakuutusmäärän täytyy olla niin suuri, että se riittää kattamaan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat henkilövahingot. Lisäksi vakuutuksen on muilta ehdoiltaan vastattava tavanomaista vakuutuskäytäntöä.

 

Lisäksi kunta voi asettaa hyväksymistä hakevalle palvelujen tuottajalle kunnan erikseen asettamia asiakkaiden tai asiakasryhmien tarpeisiin, palvelujen määrään tai laatuun tai kunnan olosuhteisiin liittyviä taikka muita vastaavia vaatimuksia. Tällaiset kunnan erikseen palvelun tarjoajille asettamien vaatimusten tulee olla avoimia ja syrjimättömiä sekä perustuttava puolueettomasti arvioitavissa oleviin edellytyksiin.

 

Asiakkaan asema

 

Palvelusetelin avulla asiakas valitsee vapaasti haluamansa palvelujen tuottajan kunnan hyväksymisluetteloon merkittyjen palvelujen tuottajien joukosta. Asiakkaalla ei kuitenkaan ole oikeutta saada haluamaansa palvelua järjestettäväksi palvelusetelillä, vaan järjestämistavan valinta kuuluu kunnan päätösvaltaan.

 

Palvelusetelilain 6.1. §:n mukaan asiakkaalla tai erityistilanteissa hänen edustajallaan on oikeus kieltäytyä palvelusetelin vastaanottamisesta. Kieltäytymisoikeus suojaa niin sanottujen haavoittuvien asiakasryhmien asemaa. palvelusetelin käyttöön liittyvä valinnanvapaus edellyttää kykyä palvelun laatua koskevaan arviointiin ja tuottajavalintaan, palvelun sisällöstä päättämiseen sekä kykyä erityisesti ongelmatilanteisiin liittyvään asiakastyytyväisyyden ilmaisemiseen. Haavoittuvien asiakasryhmien edustajat tai muut asiakkaat voivat kieltäytymisoikeutensa kautta päästä kunnan muulla tavalla järjestämään palveluun.

 

Ennen setelin myöntämistä järjestämisvastuussa oleva kunta arvioi palveluseteliä hakevan asiakkaan palvelun tarpeen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön on yhteisymmärryksessä asiakkaan tai tämän edustajan kanssa tarvittaessa laadittava tutkimusta, palvelua, hoitoa, kuntoutusta tai lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma tai muu vastaava suunnitelma. Ammattihenkilö suorittaa palvelutarpeen arvioinnin ja tekee suunnitelman sisällytettävän palvelun valinnan palvelutarpeen arviointia ja palvelujen sisältöä koskeviin suosituksiin, asiakkaan yksilölliseen elämän tilanteeseen ja palvelujen tarpeeseen perustuen. Kunnan järjestäessä asiakkaalle sosiaalihuoltoa sen on tehtävä hallintopäätös annettavan sosiaalihuoltoa koskevan palvelun sisällöstä ja päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus muutoksenhakua varten.

 

Asiakkaan palvelusetelistä päätettäessä kunnan on informoitava asiakasta palvelusetelin arvosta, omavastuuosuuden arvioituun suuruuteen vaikuttavista tekijöistä ja vastaavanlaisen julkisen palvelun asiakasmaksusta. Koska lopullisen omavastuuosuuden suuruus riippuu asiakkaan tekemästä tuottajavalinnasta, niin lopullista omavastuuosuutta ei ole mahdollista ilmoittaa tässä vaiheessa. Omavastuuosuuden arvioitu suuruus tulee ilmoittaa hyväksymislistaan merkittyjen palveluhintojen ja palvelusetelin arvon perusteella, esimerkiksi omavastuuosuushaarukkana alimman ja korkeimman hinnan mukaisesti. Asiakkaalle tulee esitellä eri järjestämisvaihtoehdot tasapuolisesti ja valita asiakkaan edun kannalta paras järjestämistapa. Palvelusetelin käyttöä voidaan tukea tehostamalla asiakkaiden ohjausta ja neuvontaa.  

Asiakkaan ja palvelun tuottajan välille syntyy yksityisoikeudellinen palvelusopimus, joka pohjautuu kunnan hyväksymispäätöksessään palvelujen tuottajalle asettamaan palvelunkuvaukseen ja – ehtoihin. Palvelusetelillä hankkimiinsa palveluihin tyytymätön asiakas voi

  • valittaa saamansa palvelun virheestä kuluttajariitalautakuntaan tai

  • nostaa kanteen palvelun tarjoajaa vastaan yleisessä tuomioistuimessa;

  • tehdä muistutuksen kunnalle ja/tai palvelun tuottajalle;

  • tehdä kantelu valvontaviranomaiselle;

  • irtisanoa sopimuksen sopimusehtojen mukaisen irtisanomisajan kuluessa.

 

Kunta ei voi vapautua palvelun järjestämisvastuustaan pelkästään sillä, että asiakas on riitauttanut palvelusopimuksensa. Jos asiakkaan palvelutarve on edelleen joko kokonaan tai osittain täyttämättä, niin kunnan tulisi täyttää loppuosa palvelutarpeesta joko ohjaamalla asiakas uudelle palvelujen tuottajalle tai kunnan muulla tavoin järjestämän palvelun avulla.

 

Palvelusetelin arvon määräytyminen ja sen kohtuullisuus

 

Palvelusetelilain antamisen yhteydessä tehtiin muutos sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakiin (570/2009), jolla poistettiin kytkös palvelusetelin omavastuuosuuden ja asiakasmaksun välillä. Poikkeuksena tästä ovat eräät asiakasmaksulain 4 ja 5 §:ssä maksuttomiksi säädetyt palvelut, jossa kytkentä asiakasmaksujärjestelmään säilytettiin. Riippumatta siitä, onko palvelusta perittävä maksu asiakasmaksujärjestelmässä tasasuuruinen tai tulosidonnainen, kunta voi myöntää kunkin palvelun palvelukohtaisen setelin joko:

  • kaikille käyttäjille tasasuuruisena, tai

  • tulosidonnaisena, jolloin setelin arvo riippuu asiakkaan tuloista.

 

Tulosidonnaista palveluseteliä käytettäessä laskennan perusteena käytettävä tulokäsite on kunnan päätettävissä taikka kunta voi päättää käyttää samanlaista tulokäsitettä, jota käytetään asiakasmaksulain 10 a §:n mukaisesti päivähoidosta, 10 b §:n mukaisesti laitoshoidosta tai asiakasmaksuasetuksen 27–30 §:n mukaisesti kotihoidosta perittävän tulosidonnaisen asiakasmaksun laskennassa.

 

Palvelusetelin tulee olla määrältään kohtuullinen. Kunta voi palvelusetelin arvon kohtuullisuutta arvioidessaan ottaa huomioon muun muassa seuraavia näkökohtia:

  • kunnan omakustannushinta järjestettäessä palvelu kunnan omana toimintana tai ostopalveluna. Sen tulee sisältää kaikki tuotantokustannukset sekä laskennallinen osuus yhteiskustannuksista;

  • asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus. Omavastuuosuuden huomioiminen kohtuullisuuden arvioinnissa on asiakkaan asemaa turvaava oikeus, koska kunnalla on velvollisuus ottaa huomioon taloudelliset näkökohdat nimenomaisesti asiakkaan näkökulmasta;

  • kunnan järjestämisvastuun laajuus suhteessa palvelusetelillä hankittavaan palveluun. Siinä tapauksessa, että kunta myöntää palvelusetelin sellaisen palvelun osalta, joka ei kuulu kunnan järjestämisvastuulle (esimerkiksi diabeetikon vapaaehtoisesti käyttämä jalkahoito tilanteessa, jossa hänellä ei ole motorista neuropatiaa tai verenkierron häiriötä), niin kunnalla ei ole samanlaista velvollisuutta omavastuuosuuden kohtuullisuuden osalta kuin järjestämisvastuun piiriin kuuluvissa palveluissa.

 

Mikäli palvelusetelin kohtuullisuus ei yksittäistapauksessa asiakkaan osalta täyty, niin kunnan tulee korottaa palvelusetelin arvoa. Arvon korottamisesta on tehtävä hallintopäätös, johon tulee liittää oikaisuvaatimusosoitus. Korottamista koskeva päätös on tehtävä silmällä pitäen sitä, että asiakkaalle maksettavaksi jäävä omavastuuosuus ei saa:

  • vaarantaa asiakkaan toimeentulon edellytyksiä;

  • vaarantaa asiakkaan lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista;

  • muutoin vaarantaa asiakkaan elatusvelvollisuuden toteutumista;

  • olla hoidolliset syyt huomioituna muutoin liian korkea.

 

Asiakasmaksulaissa maksuttomiksi säädetyt sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelut osalta palvelusetelin arvon tulee kattaa koko palvelun hinta. Näitä palveluja antavia palvelun tuottajia hyväksyessään kunta voi asettaa hyväksymisedellytykseksi tietyn enimmäishintaehdon, joka rajaa kunnan taloudelliset resurssit huomioituna tarpeettoman kalliit palvelut palvelusetelin käyttöalan ulkopuolelle.

 

Palvelusetelilain palvelusetelin arvon määräämistä koskeva säännös ei koske jatkuvasti ja säännöllisesti annetun sosiaalihuollon kotipalvelua eikä kotisairaanhoitoa. Näistä kotipalveluun myönnettävän palvelusetelin arvosta säädetään sosiaalihuoltolain (710/1982) 3a luvussa ja kotisairaanhoidosta kansanterveyslain (66/1972) 20 §:ssä. Näiden säädösten mukaan kotipalveluista ja kotisairaanhoidosta annettavan palvelusetelin arvo määräytyy tuloperusteisesti noudattaen pykälässä esitettyä laskentataulukkoa ja laissa esitettyä tulokäsitettä.

 

Asiakkaan maksamaa omavastuuosuutta ei lain mukaan luokitella:

  • sairasvakuutuslain mukaisiksi hoito- ja tutkimuskustannuksiksi, joiden osalta hän voisi hakea hoito- tai tutkimuskorvausta. Sitä vastoin asiakas voi saada sairasvakuutuslain tarkoittaman matkakorvauksen palvelusetelin käytöstä aiheutuneista matkakustannuksista;

  • asiakasmaksulain 6 a §:ssä säädettyä maksukattoa kerryttäviksi asiakasmaksuiksi;

  • tuloverolain 127 a §:n mukaiseksi hoiva- ja hoitotyöksi, jonka osalta hän olisi verotuksessa oikeutettu hakemaan kotitalousvähennystä. jos asiakas kuitenkin ostaa samalta palvelujen tuottajalta lisäpalveluja kokonaan omalla kustannuksellaan, kyse ei tältä osin ole enää palvelusetelin omavastuuosuudesta, jolloin asiakkaan kokonaan itse kustantamasta palvelusta voidaan myöntää kotitalousvähennys.

 

Jos asiakkaan ja palvelun tuottajan sopima hinta palvelusta on pienempi kuin palvelusetelin arvo, kunta on velvollinen suorittamaan palvelujen tuottajalle enintään asiakkaan ja palvelujen tuottajan sopiman hinnan.

 

Kunnan on tulosidonnaista palveluseteliä käytettäessä tehtävä hallintopäätös setelin arvon määräytymisestä, johon on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus. Kunnan on annettava hallintopäätös asiakkaan hakemaan palvelusetelin arvon korottamiseen ja annettava siitä oikaisuvaatimusosoitus. palvelusetelilain 13 §:n mukaan asiakas voi hakea oikaisua järjestämisvastuussa olevan kunnan toimielimeltä 14 päivän kuluessa palvelusetelin arvon määrittämisestä tai korottamisesta koskevan päätöksen tiedoksiannosta. Toimielimen oikaisuvaatimuksesta antamaan päätökseen voi tämän jälkeen, 30 päivän kuluessa tiedoksiannosta, hakea muutosta hallinto-oikeudelta hallintokäyttölain mukaisesti.

 

Muuta

 

Kunta on palvelusetelilain 11 §:n mukaan palvelusetelillä järjestettävissä palveluissa syntyvien asiakasasiakirjojen rekisterinpitäjä. palveluseteliä käytettäessä tekninen rekisterinpito voidaan antaa palveluseteliä koskevassa asiakassuhteessa yksityisen palvelujen tuottajan hoidettavaksi. Kunta voi tällöin jo hyväksymisedellytyksissä täsmentää palvelujen tuottajalle asiakkaiden henkilötietojen tekniseen rekisterinpitoon liittyviä velvoitteita. Hyväksymisedellytyksissä tulisi selkeästi vaatia asianmukaisen nimenkirjoittajan vahvistamana, ilmoittamaan se, että yritys täyttää kaikki kunnan tekniselle rekisterinpidolle asettamat vaatimukset.

 

Kunnalla on valtionosuuslain 4 §:n 3 momentin mukaan velvollisuus varmistaa, että palvelut, niiden järjestämistavasta riippumatta, vastaavat sitä tasoa, joka vastaavalta kunnalliselta toimijalta edellytetään. Kunnan tulee valvoa kaikkien järjestämisvastuullaan olevien palveluiden laatua palvelujen tuottamisen yhteydessä.

 

Oulunkaaren kuntayhtymän palvelusetelit

 

Kunta
Palveluseteli
Arvo
TP 2009
Ii
 
 
Kotipalvelun tukipalvelut (Asiakkaita 195 hlöä)
  • Sisältö: vaatehuolto, kylvetys/saunotus, imurointi, puunkanto
Säännöllinen kotipalvelu (Asiakkaita 135 hlöä)
  • Sisältö: siivous, asiointi, saattajapalvelu, lumityöt)
10 €/h
 
 
7-24 €/h
 
 
 
 
 
 
 
114.210 €
Pudasjärvi
 
 
Asumispalvelu (Asiakkaita 1/2010 15 hlöä)
  • Valvottu
  • Autettu
  • Tehostettu
 
Kotipalvelu ja omaishoidon vapaan järjestäminen (Asiakkaita 1/2010 1 hlö)
  • Arkisin
  • Lauantaisin
  • Sunnuntaisin
 
Kotipalvelun tukipalvelut (tulorajat)
  • Siivous (Asiakkaita 1/2010 26 hlöä)
  • Auraus (Asiakkaita 1/2010 2 hlöä)
  • Kauppakassi (Asiakkaita 12/2009 3 hlöä)
 
 
70 €/vrk
80 €/vrk
90 €/vrk
 
 
 
7-24 €/h
7-25 €/h
7-30 €/h
 
 
12 €/h
12 €/h
5 €/kuljetuskerta/
viikko
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
212.974 €
Utajärvi
Ei käytössä
 
 
Vaala
Ei käytössä
 
 

 

 

 

Oulunkaaren kuntayhtymässä tulee päättää seuraavista asioista:

 

  1. Käyttääkö kuntayhtymä palveluseteliä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistapana?

  2. Missä sosiaali- ja terveyspalveluissa palveluseteli on käytössä?

  3. Kuntayhtymä määrittelee palvelujen tuottajien hyväksymiskriteerit (lakisääteiset, omat, kaikki hyväksymisehdot täyttävät hyväksytään).

  4. Kuntayhtymä määrittelee rekisterinpidon.

  5. Kuntayhtymä määrittelee palvelusetelin kohtuullisen arvon.

  6. Laaditaan yhteiset ohjeet ja lomakkeisto.

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija Merja Honkanen esittelee asiaa.

 

 

Esitys (kyj):

Yhtymähallitus keskustelee palvelusetelin käyttöönotosta ja linjaa jatkotoimenpiteet.

 

 

Kokouksessa annettu muutettu esitys (kyj):

 

Nykyistä palvelusetelikäytäntöä jatketaan Iissä ja Pudasjärvellä siirtymävaiheen ajan. Utajärvellä Vaalassa informoidaan palvelusetelin käyttöönotosta ja sen vaikutuksista. Kuntayhtymässä pyritään yhtenevään palvelusetelikäytäntöön.

 

Päätös:
Hyväksyttiin.